Helsinki ja metropolihallinto
Olen saanut muutaman yhteydenoton vaalikonevastauksestani, jossa kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Kysyjät ovat olleet huolissaan paikallisdemokratian kohtalosta suurkunnassa.
Metropolihallinnon hyvät puolet nousevat juuri kunnallisdemokratian vahvistamisesta. Pääkaupunkiseudun kunnat järjestävät jo nykyään monet palveluistaan yhteistyössä. Päätökset näistä palveluista tekevät virkamiehistä koostuvat yhteistyöelimet. Poliittinen ohjaus on todella heikkoa.
Yksinkertaisimmillaan metropolihallinto voi tarkoittaa, että perustetaan Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan kattava suoraan vaaleilla valittava metropolivaltuusto, joka järjestää nämä palvelut, jotka jo nyt järjestetään kuntien välisenä yhteistyönä. Seutuhallinto voisi tosin ottaa luontevasti vastuulleen myös verotuksen, liikennesuunnittelun ja yleiskaavat.
Tämän metropolivaltuuston lisäksi olisi olemassa paikallisvaltuustoja, jotka voisivat noudattaa nykyisiä kaupunkien rajoja tai olla vielä pienempiä. Näihinkin valittaisiin suoralla vaalilla valtuustot, joiden vastuulla olisivat paikalliset palvelut, asemakaavoitus yms.
Tällä tavalla paikallisdemokratian taso paranisi merkittävästi nykyisestä ja kunnallispäätöksentekoa saataisiin politisoitua entistä vahvemmin.
13.10.2008 at 22:15
Juttelin viime viikolla seiskan ratikassa näissä vaaleissa ekaa kertaa äänestävän, hyvin valistuneen nuoren miehen kanssa, joka jakoi saman huolen. Kerroin hänelle muiden pohjoismaisten pääkaupunkien kaupunginosavaltuustosta ja Vancouverin NIST:eistä, ja sain toivottavasti lisättyä hänen toiveikkuuttaan siitä, että ylipäätään kannattaa olla paikallisympäristöstään kiinnostunut ja että siihen voi myös vaikuttaa.
17.10.2008 at 08:51
Itse en kannata kuntien yhdistymistä. Taannoin ajettiin lukuisia kouluja ja palveluja alas ympäri Suomea kannattamattomina pienissä kunnissa. Jos Helsinki,Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään yhdeksi kunnaksi, tämä antaa mahdollisuuden sulkea palveluita ympäri seutua. Rohkenen esittää, että mahdollisuus myös tullaan käyttämään. Yksikään yhdistyvän kunnan asukas ei voi hyväksyä sitä.
Minusta “Säästää pitää hinnalla millä hyvänsä” on vaarallinen toimintatapa nimenomaan kansalaiselle. Kansan ahdinkoon ajaminen tuottaa vakavia seurauksia. Rauma, Myyrmanni, Jokela ja Kauhajoki eivät takuulla tule olemaan viimeiset. Nyt on pakko avata silmät.
Jos esim. terveyspalvelut siirretään yhteen paikkaan, se ruuhkauttaisi yksikön ja pidentää seutulaisten matkoja. Jos kouluja karsitaan, luokkakoot suurenevat ja opettajien pienenevä auktoriteetti on menetetty. Tämä ei ole tavoiteltava asia. Sen sijaan tulisi lisätä kuntayhteistyötä ja taata kuntiin toimivat palvelut järkevän etäisyyden päähän kuljetuksineen myös niille, jotka eivät kykene liikkumaan. Palveluja ja terveystyötä kaikki ehdokkaat haluavat vaalien alla peräänkuuluttaa, mutta historia on näyttänyt päinvastaista..
Kuntaliitos ei minusta tee autuaaksi ketään. Kauniainen rikkaana kuntana vastustaa liitosta kynsin hampain ja helsinki haluaa pakkoliittää. Samoin helsinki ottaa Sipoon vaikka väkisin. Voin väittää, ettei pakkoliitetyt kuntalaiset tule hyväksymään tilannetta vaan äänestävät jaloillaan.
Minusta arjesta näkymättömät seikat, kuten byrokratia ja hallinto tulisi keskittää. Yhdistynyt taakka olisi kyllä mittava, joten toimintamenetelmiä olisi pakko rationalisoida.
18.10.2008 at 14:51
En usko, etä palveluiden keskittämiseen johtavat syyt ovat kuntien yhdistämisessä. Nykyäänhän suurin osa kunnista ei halua kaupunginoikeuksia, koska se vaikeuttaa kuntien yhdessä toteuttamaa palvelujen keksittämistä. Suurin syy palveluiden keskittämiselle lienee se, että ihmiset käyttävät palveluita, olivat ne missä vain, koska autolla pääsee.
Tällä politiikalla monet maaseutukunnat ovat ajaneet itsensä sudenkuoppaan. Keskustalta on tainnut unohtua, että yksityisautoilu ei ole maaseutudun siunaus. Syitä on ainakin kaksi: autoilevat ihmiset karkaavat sinne, minne palveluita on kaikista eniten keskitetty ja oman kunnan palvelut (julkiset ja yksityiset) jäävät vaille asiakkaita ja toisaalta nuoret eivät pääse liikkumaan ennen ajokorttia, jolloin usein nuorelle kaupungit näyttäytyvät vapaan liikkuvuuden keitaina (itse olen mm kokenut tämän kuten myös monet ystäväni). Eikä asiasta ole otettu vieläkään opiksi. Ideparkithan tarjoavat pian koko maakunnan palvelut automatkan päässä kätevästi ja Keskusta hurraa. :) Ehkä maaseutu tarvitsisi jotain maaseudun hyvinvointia oikeasti ajavaa puoluetta ;)
Mutta nyt kyse onkin Helsingin kunnallispolitiikasta. Jotain edellisestä kuitenkin voidaan ottaa opiksi. Ensinäkin kuntien yhdistämisen ei tarvitse tarkoittaa palvelujen keskittämistä. Yli puolet kunnallispolitiikoista karttavat yhdistymistä sen takia, että se tarkoittaisi palvelujen heikkenemistä. Jos yli puolet ei halua heikentää palveluja niin eiköhän se silloin tarkoita myös sitä, ettei niitä heikennetä. ;) Ja kuntien yhdistyminen helpoittaisi liikenteen järjestämistä ja hyvä liikenteen järjestäminen on aika ensiarvoisen tärkeää. Ei olisi kivaa, että kaupungissa kävisi niin, että palvelut olisivat helposti vain niiden saatavilla, ketkä ajavat autoa. Tosin tilanne taitaa jo suuressa osassa pääkaupunkiseutua ja pk-seudun kehyskuntia olla sellainen.
Miten ihmeessä pääkaupunkiseudun yhdistäminen vaikuttaisi vääjäämättä palvelutason heikkenemiseen? Se, että jokin on mahdollista tehdä lain mukaan ei tarkoita, että se olisi edes reaalisesti mahdollista. Kuntaliitos ei tee autuaaksi ketään, mutta se helpottaisi palvelutason parantamistakin!
20.10.2008 at 00:00
JV: Seutuhallintomallin idis on nimenomaan hallinnon ja byrokratian yhdistäminen, mutta lähipalveluista päättämisen säilyttäminen lähellä. Paikallishallinnot voisivat olla vielä pienempiä yksiköitä kuin nykyiset kunnat.
Esitin aiemmin, että palveluista päätettäisiin seudullisesti lähinnä niistä, joista jo nyt päätetään seudullisesti. Nykymallin ongelma on virkamiesvetoisuus.
Ilokseni huomasin myös kuntaministerimme kannattavan tätä mallia.